Aloitetaan pahimmasta ongelmasta: suuhengitys

Pitkäaikainen tai toistuva suuhengitys on yllättävän yleistä maailmanlaajuisesti. Kansainvälisissä arvioissa merkittävä osa aikuisista ja lapsista hengittää suun kautta joko päivisin tai unen aikana, usein huomaamattaan.

Suuhengitys ei ole harmiton tapa. Tutkimuksissa se on yhdistetty laajasti seuraaviin:

• heikompaan unen laatuun
  
• lisääntyneeseen kuorsaukseen
  
• hengitysteiden ahtautumiseen unen aikana
  
• suunterveyden ongelmiin
  
• vireystilan ja keskittymisen heikkenemiseen
  

Useissa ENT-alan (korva-, nenä- ja kurkkutautien) julkaisuissa todetaan, että suuhengitys liittyy usein nenän ilmavirtauksen rajoituksiin, ei hengitystarpeen kasvuun.

Miksi suuhengitys on ongelma?

Tutkimusnäyttö osoittaa, että suuhengitys voi vaikuttaa useisiin kehon järjestelmiin:

• Hermosto: Suuhengitys on yhdistetty autonomisen hermoston epätasapainoon, mikä voi pitkällä aikavälillä liittyä stressiin, levottomuuteen ja palautumisen heikkenemiseen.
  
• Liikunta: Suun kautta hengittäminen johtaa usein nopeaan ja pinnalliseen hengitykseen, mikä voi nostaa sykettä ja heikentää hapen hyödyntämistä rasituksen aikana.
  
• Hengitystiet: Tutkimuksissa jopa noin 80 % suuhengittäjistä raportoidaan kärsivän samanaikaisesti allergioista, astmasta tai muista hengitystieongelmista.
  
• Uni: Suuhengitys on yhdistetty kuorsaukseen, katkonaisempaan uneen ja lisääntyneeseen päiväväsymykseen.
  
• Suunterveys: Kuiva suu, ientulehdukset ja hampaiden reikiintyminen ovat yleisempiä suuhengittäjillä.
  

Entä kuorsaus?

Kuorsaus on yksi yleisimmistä unenaikaisista hengitysongelmista maailmassa. Sen arvioidaan koskettavan satoja miljoonia ihmisiä globaalisti.

Kuorsaus syntyy, kun ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana ja ilmavirta aiheuttaa kudosten värähtelyä. Yleisiä syitä ovat:

Kuorsauksen yleisimmät syyt

• Nukkuma-asento (selällään nukkuminen)
  
• Nenän tukkoisuus tai rakenteelliset ahtaumat
  
• Ylipaino
  
• Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet
  

Miksi kuorsaus ei ole harmitonta?

• Se heikentää unen laatua
  
• Se lisää riskiä verenpaine- ja sydänongelmiin
  
• Se voi olla varhainen merkki unenaikaisista hengityshäiriöistä
  
• Se vaikuttaa merkittävästi parisuhteisiin ja elämänlaatuun
  

Nenähengitys ja uni

Tutkimukset osoittavat, että nenähengitys unen aikana tukee parempaa unen rakennetta verrattuna suuhengitykseen. Nenän kautta hengittäminen auttaa:

• vähentämään kuorsausta
  
• tukemaan tasaisempaa hengitysrytmiä
  
• suodattamaan ja kosteuttamaan ilmaa
  
• edistämään syvempää ja palauttavampaa unta
  

Suuhengitys puolestaan liittyy useammin:

• suun kuivumiseen
  
• katkonaiseen uneen
  
• aamuiseen väsymykseen
  

Liikunta ja hengitystapa

Moni uskoo, että suun kautta hengittäminen tuottaa enemmän happea liikunnan aikana. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että nenähengitys voi parantaa hengityksen tehokkuutta, erityisesti matala- ja keski-intensiteettisessä harjoittelussa.

Nenähengityksen on havaittu:

• säätelevän hengitysrytmiä
  
• tukevan hapen tasaisempaa kuljetusta
  
• vähentävän ennenaikaista väsymistä
  

Suunterveys

Pitkäaikainen suuhengitys kuivattaa suun limakalvoja ja heikentää syljen suojaavaa vaikutusta. Tutkimuksissa tämä on yhdistetty:

• pahanhajuiseen hengitykseen
  
• ientulehduksiin
  
• hampaiden kulumiseen ja reikiintymiseen
  

Aivojen hyvinvointi

Hengitystapa vaikuttaa myös aivoihin. Tutkimusten mukaan suuhengitys voi heikentää hapen tasapainoista kulkua, mikä on yhdistetty:

• keskittymiskyvyn heikkenemiseen
  
• päänsärkyihin
  
• vireystilan laskuun
  

Nenähengitys puolestaan tukee tasapainoisempaa happi- ja hiilidioksiditasapainoa, mikä on tärkeää aivojen toiminnalle.

Yhteenveto:

Suuhengitys on yleinen mutta aliarvioitu ongelma, jolla on laajoja vaikutuksia uneen, suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Nenähengitys on kehon luonnollinen ja tutkimusten tukema hengitystapa, jota kannattaa tukea aina kun mahdollista.